EIP-HANKE:
 Digiloikka lehmän ruokintaan

Automaatio avuksi lypsylehmän tasapainoiseen ruokintaan.

Wikli Group Oy on asiantuntijakumppanina mukana ”Digiloikka lehmän ruokintaan” -hankkeessa. Tällä nettisivulla julkaisemme hankkeen kuulumisia, tervetuloa mukaan seuraamaan hankkeen vaiheita!

”Digiloikka lehmän ruokintaan” -hankkeen avulla pyrimme parantamaan suomalaisen maidontuotannon kannattavuutta ja tukemaan lehmien hyvinvointia erityisesti muutostilanteissa luomalla tasapainottavia parannuksia lehmien ruokintaketjuun. Hankkeen lähtökohtana oli ajatus hyvinvoivasta lehmästä maidontuotannon kannattavuuden kulmakivenä. Suuri vastuu lypsylehmän hyvinvoinnista sekä tuotannon ympäristökuormituksen minimoimisesta on juuri ruokinnan optimoimisella. Vääränlainen ruokinta tuhlaa resursseja ja rasittaa, sekä lehmää ja ympäristöä.

Tämän hankkeen tavoitteena on luoda pilottitiloille automaattinen adaptiivinen ruokintajärjestelmä, jossa seurataan lehmien terveyttä, lehmien saaman rehun laatua sekä tuotosta. Järjestelmä perustuu itseohjautuvaan automaattisesti säätyvään ruokintajärjestelmään, joka reagoi muutoksiin ja pyrkii pitämään lehmien saaman rehun optimaalisena.

Nautojen ruokinnassa on selvästi kysyntää automatisoidulle järjestelmälle, joka ottaa huomioon säilörehun vaihtelun sekä nautojen terveyden tilan indikaattorit, ja säätele näiden taustatietojen pohjalta reaaliaikaisesti nautojen seosrehuruokintaa. Tämä tarkoittaa työkalua tilalliselle, joka auttaa tarkkailemaan taloudellista ja tuotannollista tilaa mahdollisimman automaattisesti sekä muodostaa automaattisesti yhteenvetoa tukemaan tilallisen päätöksentekoa. Tavoitteena saada data yrittäjien ja asiantuntijoiden käyttöön reaaliaikaisesti (mahdollistaa aikaisen puuttumisen ongelmiin, tavoitteiden asettamisen sekä seuraamisen)

Hankkeen tavoitteet:

Tämän hankkeen tavoitteita ovat:

1. Löytää käytännön arjessa käyttökelpoiset anturit ja menetelmät seosrehun koostumuksen lähes reaaliaikaisen analyysiin tiloilla ja ottaa ne onnistuneesti käyttöön (säilörehun kosteus, korren pituus, ravintosisältö).

2. Selvittää arjessa käyttökelpoiset menetelmät nautojen terveyden tilan mittaamiseen, jotka tuottavat riittävän nopeasti ja riittävällä tarkkuudella tietoa, jonka pohjalta ruokintaa säädetään.

3. Luoda suomalaiselle nautatilalle optimoitu ohjelmapohja, joka kerää arvot eri analyysimenetelmistä, korreloi arvoja ja pystyy tarvittaessa säätämään seosrehun reseptiä tilan automaattisessa seosrehuruokinnassa tulosten perusteella (esim. valkuainen ja energia).

4. Pilotoida edellä mainittu kokonaisuus hankkeeseen osallistuvilla kahdella maidontuottajatilalla ja kerätä jatkoa varten oleellista tietoa menetelmän vaatimuksista ja sovellettavuudesta muille suomalaisille nautakarjatiloille.

Hankkeen seuranta ja arviointi:

Hankkeen aikana hankeen edistymistä seurataan aikataulun mukaan tarkastamalla työpakettien ja tehtävien pysyminen aikataulussa. Hankkeesta pidetään puolivuosittain palaveri, jossa kukin osapuoli esittelee edistymistä, mahdollisia haasteita ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Hankkeen aikana rehusta ja eläinterveydestä kerätään useita validoituja parametrejä (kuten: maidon ureapitoisuus, lehmien lypsykäynnit, maidon rasva- ja valkuaisprosentit, maitomäärä sekä eläinten sairastuvuus). Hankkeen lopullisia tavoitteita seurataan sekä keräämällä numeerista dataa pilottitilan tuottavuudesta ennen pilottia sekä pilotin jälkeen. Lisäksi hankkeen tuloksia arvioidaan haastattelemalla työtä käytännössä tekeviä, jotta saadaan selville toiko automatisaatio helpotusta arkeen ja mitä hyötyä tai haittoja käytännössä huomataan.

Hankkeen pilotti

Hankkeen pilotissa kerätään tietoa järjestelmän vaikutuksista 2 eri eläinryhmän osalta.
 Tiloilta kerätään tuottavuus ja kustannustehokkuus arvoja ennen pilotointia sekä pilotoinnin aikana.
 Arvioidaan kriittisesti, kuinka paljon automatisoidun reaaliaikaisen järjestelmän avulla saatiin lisäetua verrattuna sen vaatimaan työhön ja hankintahintaan.

Lisäksi arvioidaan, miten vastaava järjestelmä on rakennettavissa kustannustehokkaasti muille tiloille pilotissa saatujen kokemusten pohjalta. Saatujen tulosten pohjata, mikäli kokonaisuus näyttää lupaavalta päätetään millainen ratkaisu järjestelmästä (suunnittelu, antureiden asennus, ohjelma ja koulutus) voidaan

Lopputuloksen tulee olla hinta-laatusuhteeltaan houkutteleva ja käyttöönotettavissa tilatasolla. Lisäksi järjestelmän hankinnasta saatavan hyödyn on oltava riittävän ja katettava hankintakustannukset.